tiistai 29. huhtikuuta 2014

Tuunailua part 12 - Maisemien pöytätabletti

Kuten viime postauksessa jatkan valokuvien kanssa leikkimisellä. Koska kuvia tuli tulostettua niin paljon, päätin napata kaikki maisemakuvat pois ja tehdä niistä "pöytätabletti". 
Minulla on ollut sellainen kissatabletti pöytäni päällä ja nyt kyllä tuntui jo oikealta ajalta vaihtaa tai ottaa se pois. Pöytä vaikutti hieman liian tyhjältä ilman mitään.

Liimasin vain kuvat kovan kartongin päälle ja muovitin. Ja siinä se! Helppo tapa tehdä uusi tabletti, joka sisältää henkilökohtaisia muistoja.


perjantai 25. huhtikuuta 2014

Tuunailua part 11 - Muistojen sydän

Rakastan vanhojen ja uudempien kuvien katselemista. Ne herättävät niin monia muistoja ja saavat hymyn huulille. Vaikka itse en pidä siitä, että minua kuvataan, rakastan ryhmäkuvia. Päätin koota yhteen kuvia, jotka ovat otettu kavereiden ja perheen kanssa.

Pyysin ystäviäni lähettämään kuvia juhlistamme ja reissuistamme ja kotona etsin vanhoja kuvia esiin. Printtasin kaikki ulos ( jouduin ostamaan ainakin kolme kertaa uutta väriä printtiin. ). Sitten valitsin parhaat kuvat ja liimasin ne kartonkien päälle. Jouduin liimamaan kartonkeja yhteen, koska kuvia oli niin paljon.

Etsin netistä erilaisia valokuva collage:ita ja lopulta päädyin sydänmuotoiseen malliin. Syntyi kaksi sydäntä, yksi ystävistä koostuva ja toinen perheestä ja sukulaisista.




tiistai 22. huhtikuuta 2014

Onnistunut pääsiäinen

Noin se pääsiäinen taas hurahti ohitsemme ja saimme viettää pari ihanaa pääsiäisvapaata. Pitkäperjantaina kävin Karjaan Nox:issa kuuntelemassa Redraman keikkaa ystävien kesken. Itse olin kuskina, joten minulla ei oollut yhtä kova meno päällä kuin joillain ( nimiä mainitsematta :D ). Koko keikkaa ei keritty kuuntelemaan, koska joillakin tuli jo kotiinlähdönaika hieman etuajassa. Keikka loppu kello kolme, mutta me tulimme kotiin silloin. Minun puolestani ehkä ihan hyvä, koska minulla oli töitä lauantaina, joten kerkesin nukkumaan hieman.



Lauantaina olin siis töissä viiteen, tulin kotiin pariksi tunniksi vaihtamaan parempaa ylle ja taas meno jatku. Suuntasimme vakio mestallemme juhlimaan. Ihan okej ilta/yö. Pakko sanoa, että luulen, että olemme jo olleet samassa paikassa juhlimassa jo liian monta kertaa :D

Pääsiäispäivänä siivosimme paikan ja tulimme kotiin, otin parin tunnin päikkärit ja joskus neljän aikaan Ali-leffan  ( surkea ) jälkeen Tofi tuli tänne. Illalla heitimme pari keikkaa sitten Kirkkonummelle, hakemaan Tofin vanhempia ja siskoa.

Maanantaina saimme Tofin kanssa paljon aikaan. Mutta kai se on pakko antaa suurin kunnia Tofille, itse olin hanttina tai henkisenä tukena enemmän. Me pystytimme ulos meidän trampoliinin, tuunattiin yhtä minun seuraavaa projektiani ja minä leivoin muffineja. Kyläilemässä kävi kummatkin veljeni morsmaikkuineen. Toinen tuli pääsiäiseksi etelään Porista. Mukavaa olla koko perhe koossa aina välillä.

Nyt olisi suunnitelmissa auringonotta ( sillä tänään ja eilen oli/on aivan mahtava kesäsää! ), pääsykokeisiin lukeminen, huoneen siivoaminen, suihku, ruoka ja sitten kello kolmeksi töihin.

Toivottavasti teillä oli myös mukava ja leppoisa pääsiäinen!

Tottakai pääsiäsmunat kuuluvat vielä
 18 vuotiaan elämään! :D

Käytiin Tofin kanssa keräämässä
kissoja sisälle.

Päätin kokeilla tehdä hieman
pääsiäsaskartelua.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Uusi luku elämässäni odottaa!

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluhaku päättyi päivää ennen koneen laskeutumista Suomen maahan. Joten jouduin tekemään hakemukseni ennen matkalle lähtöä. Tämä valinta oli todella vaikea, koska en vieläkään tiedä mitä tahtoisin tehdä tulevaisuudessa. Haaveitahan on, mutta todennäköisyys niiden toteutumisesta ei ole niin suuri. Mutta haaveiden perässä tässä kuitenkin hiemen mennään.

Haaveilen siis toimittajan urasta, mutta tahtoisin suunnata kirjoittamisen sisustuslinjalle, tai jotain vastaavaa. Selailin toimittaja ja journalismi koulutuksia, mutta kaikki vaikutti olevan erikoistunut enemmän tai vähemmän johonkin poilitiikkaan, talouteen, yhteiskuntaan jne. Joten jatkoin ihmeellisen internetin selailua ja päädyin suomenkielen opintoihin. Koska meidän kielemme kiinnostaa minua ja koulutuksen jälkeen opiskelijoita on ryhtynyt myös toimittajiksi, päätin, että miksi ei. Lähetin hakemukseni neljään yliopistoon, mutta aijon osallistua ainoastaan kolmeen pääsykokeeseen.

Ensimmäisenä listallani on ÅA, eli Åbo Akademi, se on suunnattu juuri suomenruotsalaisille opiskelijoille, jotka haluavat opiskella suomenkieltä ja siellä otetaan huomioon, että puhumme myös ruotsia. Suurin osa ystävistäni suuntaa myös tänne, joten tämä olisi paras kolmesta vaihtoehdoistani.

Toisena ja kolmantena minulla olisi Helsingin yliopisto sekä Turun yliopisto. Kummatkin ovat aivan suomenkielisiä, joten se olisi minulle hieman uutta. Jos Turun yliopistoon pääsen, voin kuitenkin ottaa kursseja myös Åbo Akademista, koska heillä on sellainen sopimus keskenään ( ja muiden koulujen kanssa Turussa ).

Olen jo lainannut kaikki pääsykoekirjat, ainoastaan kaksi puuttuu, koska nähtävästi joku muukin tarvitsee niitä. Yksi olisi noudettavissa jo, mutta odottelen, että viimeinenkin tulisi takaisin kirjastoon. Lukemista on ainakin 1000 sivua, joten täytyisi aloittaa lukeminen oikein kunnolla, jotta kokeista selvisi jotenkin.



Tahtoisin vielä tämän jälkeen päästä kouluttautumaan esim. entisöitsijäksi tai jotain vastaavaa. Aikuislinja olisi varmaan hyvä seuraavan neljän viiden vuoden koulutuksen jälkeen ( jos pääsen sisälle ).

Pakko myöntää, että olen todella epävarma vielä tämän suhteen, mutta sinne yritetään ja sitten katsotaan miten käy. Ja jos onnistaa ja pääsen sisälle, saan katsoa uudestaan kuinka viihdyn ja jos tämä oli se oikea, muuten voin taas seuraavana vuonna hakea uudestaan muualle. En jaksa ottaa tätä niin vakavasti enää, olen stressaillut tämän kanssa jo niin kauan, että nyt olen päättänyt ottaa hieman iisimmin ja vain katsoa miltä sitten tuntuu. Ja jos en pääse sisään, ei siinä mitään, vuosi töitä ja uudestaan.

Toivottakaa minulle onnea lukemisen suhteen, tuntuu, että olen jo lukenut tarpeeksi kirjoitusten takia :)

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Portugali hamstraukset

Nyt olisi Portugali-ostosten aika. En shoppaillut omasta mielestäni paljoakaan, mutta yhteen kauppaan upposi kyllä helposti yli satanen. Tämä kyseinen liike sijaitsi kauppakeskuksessa, joka löytyi parin sadan metrin päästä meidän hotellilta. Siellä käytiin siis enemmän kuin kerran. Liikkeen nimi oin Bershka ja minä ihastuin heti ensimmäisellä silmäyksellä. Valitettavasti tätä liikettä ei löydy Suomesta, ei edes Ruotsista. Mutta onnekseni voin tilata ulkomilta netin kautta taas kun siltä tuntuu ja rahaa löytyisi. En kyllä oikeasti ollenkaan pidä netistä tilaamisisesta, koska koko voi olla toisenlainen, vaate voi näyttää ihan erilaiselta päällä jne. Mutta tässä tapauksessa joudun luultavimmin antaa periksi.

Tässä on siis ostokseni Bershka:sta. Valitettavsti heitin kuitin jo roskiin ja hintalaput nyt ei ainakaan enää ole jäljellä, joten hinnat ovat jotain sinnepäin.

Mekko, 25 euroa
Mekko näkyy paremmin kun se on päällä

Raitapaita, 20 €, valkoinen, 20 €, lyhyt pitsi 15 €

Laukku 25 €, lompakko 8 €

Kaulakoru ( jostain koruliikkeestä ) n. 10€




Jos itse haluatte käydä heidän sivuilla katsomassa, klikkaa tätä, niin pääset suoraan heidän sivuilleen. Ostin myös mustat farkku-legginsit, mutta ne ovat nyt pesussa, joten niistä ei ole kuvaa saatavilla. Hinta oli noin 15 euroa ja ne ovat niin mukavat päällä, kun ne venyvät ihan miten vain.

Sitten käytiin tietysti läpi vaikka kuinka monta turistikauppaa, vaikka samat tavarathan siellä aina löytyy. Ostin postikortteja, jotka lähetin ja otin loput mukaan kotiin, hiirimaton kotiin tuliaiseksi, koska meillä ei juuri nyt ole sellaista, magneetteja, suklaata ja marmelaadia. Ja näistä näpsin vielä kuvan teille:

Pelikortiti, mansikka vodka ( todella hyvää! ), Torrf. belem patsas
 ja kortti jota aion käyttää kirjamerkkinä.

Lopuksi haluasin vielä lisätä joitakin kuvia matkaltamme teille, koska itse en saa tarpeeksi näistä kuvista. Tahtoisin niin takaisin sinne. Ihana paikka, eikä tarvinnut ajatella tai huolehtia yhtään mistään!
























Kaikki kuvat ei ole minun ottamia, jotkut ovat ystävieni ottamia, joten kiitos niistä :)

PS. Seuraava tuunauspostaus liityy matkalta mukaan otetusta tavarasta ;)

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Home sweet home

Heipparallaa! Nyt olen taas kerkinyt kotiutua tähän kylmään Suomen säähän, ihanan Portugali viikon jälkeen. Kotiin saavuimme noin kuuden aikaan perjantai aamuna. Kone oli tunnin myöhässä teknisien vikojen vuoksi ( aina mukava kuulla ennen lentoa ).

Ennen lähtöpäivää menimme poikkiksen kanssa nukkumaan melko aikaisin, kuitenkaan emme kerkineet nukkumaan kuin noin nelisen tuntia. Melkein kaikki muut, kahdeksan henkilöä, olivat valvoneen läpi koko yön kahvimuki kädessään. Herätyskello löi päälle kello kaksi yöllä ja kello kolme oli aika hypätä auton kyytin ja ajaa Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kone nousi ilmaan 05.25 ja mahanpohjasta taas hieman nappasi, mutta vosin melkein väittää, että pidän tunteesta kun lentokone nousee ilmaan. Ihan kuin olisi taas huvipuistossa ja vatsassa tuntuu. Tämä oli kolmas ulkomaanmatkani lentokoneella. Ennen tätä olin koulun kanssa Italiassa ja Saksassa, tällä kertaa olimme aivan ilman aikuisia ( en laske meitä hirmu aikuisiksi :D ). Lento kesti neljä tuntia ja 25 minuuttia, joten perillä olimme puoli yhdeksän Portugalin aikaan. Portugalissa ollaan kaksi tuntia Suomen aikaa jäljessä. Tämän takia ensimmäinen päivä tuntui ja oli pisin päivä.

Lento laskeutui Portugalin pääkaupunkiin, Lissaboniin, josta sitten otimme bussin junaasemalle, josta juna rullasi melkein ihan meidän hotellin, Hotel Saboia Estoril:in, viereen. Hotelli oli kolmen tähden hotelli, todella hyvän näköinen ja huoneet olivat siistit ja siivouspalvelu pelasi. Aamupala kuului hintaan ja takapihalla löytyi uimaallas. Henkilökunta oli todella ystävällinen ( poikkeuksellisesti yksi tukevahkö mieshenkilö ). Saimme heiltä hyviä vinkkejä ja muutenkin hyvän vastaanoton.. Joten suosittelen kyllä tätä hotellia jos matkakohteena olisi Estoril.

Vaikka mittari näytti keskimäärin 15 astetta, tuntui aurinkoiset päivät paljon lämpimämmiltä. Johtuu varmaan ilmastosta, vaikka meri oli ihan vieressä. Kaksi ensimmäistä päivää oli todella aurinkoisia, aivan ihanat shortsikelit. Loput päivistä oli hieman sateisia, mutta lämmin oli eikä sade haitannut menoa ollenkaan. Yhtenä päivänä satoi kyllä aivan kaatamalla, ukkosti, salamoi ja satoi rakeita ( silloin kyllä juostiin pää kolmantena jalkana ). Portugalissahan ukkonen on pahempi kuin Suomessa ja meren vieressä vielä pahempi. Onneksi sitä ei kestänyt kauan. Hieman kyllä hamittaa, että olimme viime viikolla siellä, koska nyt kun katsoo sääennustetta, siellä on yli 20 astetta ja aurionkoa joka ikinen päivä.

Ensimmäinen päivä otettiin aurinkoa ja tutustuimme Estorillin ympäristöön. Kauppakeskus ja suuri jumbo ( Prisman tapainen kauppa ) löytyi Cascais:ista, joka oli kävelymatkan päässä hotelliltamme. Junaasemakin oli aivan vieressä, joten medän oli helppo päästä minne ikinä halusimmekin ainoastaan 2,15 € mihin vain. Siellä oli käytössä sellainen korttisysteemi, joka aina ladataan ennen junaan nousua uudestaan ( niin monta reissua kuin haluaa ). Perillä sitten vedetään kortti niin, että pääsee porttien läpi. Meillä pari kertaa kävi pieniä mokia ja pari henkilöä jäi ilman kortin latausta, onneksi tyhmä-turisti-taktiikka aina auttaa. Täytyy kyllä sanoa, että ei junalla kulkeminen tai millään muullakaan kulkeminen paljon maksanut. Taksin alkuhintakin on ainoastaan 3,99 €. Junamatka, joka kesti noin 40 minuuttia oli taksilla alle komekymmentä euroa. Muutenkaan maassa ei ollut kallista, suuri vesipullo 0,16 euroa ( käytössä oli yksi ja kaksi senttiset ), mutta toisaalta heillä ei ole korkeat palkatkaan, joten ei siellä kallista voikkaan olla. Nopesti huomasi, että Portugalin väestö on jakautunut rikkaisiin ja köyhiin.


Estoril ei ollut hirmu iso paikka, mutta Estoril Casiono:n takia Estoril on päässyt kartalle. Casino on Euroopan suurin casino, josta James Bondin ensimmäinen kirja on saanut vaikutteita. Ikäraja sisälle oli 18 ja sisällä oli pokeripöytiä, pelikoneita, baari ym. Paikka oli suuri ja kaunis. Ystäväni pelasi femmalla ja voitti yli 40 euroa, joten se pelikerta kannatti. Siihen kyllä lopetettiin, että ei hävittäisi voittoa. Myöhemmin hän kyllä kävi  pelaamassa pois osan voitostaan. Kuvaaminen oli kiellettyä sisällä.

Ranta oli aivan huikea! Meri oli niin loputon ja ajatus siitä, että sen toisella puolella oli Amerikka oli aivan mahtava. Sellaiset allot veivät helposti pienet laivat ja ihmiset mennessään. Me kävimme kerran meresä uimassa. Pienssä hiprakassa päätimme keskellä yötä, että nyt uimaan, joten vaatteet pois ja alkkareissa vain täyttä vauhtia aaltoja päin. Se tunne kun kylmä vesi paiskaa sinua vsten ja suussa on merivedenmaku oli niin mahtava. Vaikka pysyimme ihan rannassa allot löivät niin kovin, että pari kertaa siellä oltiin turvalla ja tuntui, että alkkarit ei oikein tahtoneen pysyä päällä kun allot vetivät niitä pois. Jossain vaiheessa huomasimme, että paikalle oli tullut vartia hiemna katsomaan mitä me touhusimme. Onneksemme hän ei tullut sanomaan mitään, joten kai se sitten oli ihan laillista uida niissä alloissa. Kun poistuimme paikalta vastaamme tuli poliisiauto, uskon että vartia soitti heille, mutta ei sitä tiedä.

Nolotti kyllä hirveästi tulla hotelliin keskellä yötä aivan läpimärkänä, ilman kenkiä, pelkissä alusvatteissa ja isossa poikien hupparissa. Varsinkin kun me jo kolme iltaa olimme saaneet valituksia respasta, että muut asukkaat olivat valittaneet meidän äänentasosta. Eikä tuo suinkaan ollut viimeinen kera kun astelin hotelliin aivan märkänä. Ilta jolloin satoi ja ukkosti olimme myös ulkona.

Tutustuimme myös Estoril:in ja Lissabonin yöelämään. Pieni pettymys kyllä, varsinkin Lissabon. Mutta keskiviikkona me siellä kävimme, joten eikai viikolla voi hirvesti menoa ollakkaan. Estorillissa kävimme paikassa, jonne en olisi koskaan uskonut jalkaani laittavani, nimittäin strippiclubiin. Olimme ainoat asiakkaat ja joumat olivat kalliit, mutta sisäänpääsymaksua ei ollut. En viihtynyt siellä hirmu kauan, joten lähdimme yhden tanssiesityksen jälkeen. Pari ystävää jäi vielä tilaamaan oman tanssin itselleen 35:llä eurolla. Täytyy myöntää, että kyllä me siellä juotin joka ikinen päivä, mutta lomallahan siellä oltiin viettämässä kirjoitusten loppua ja ystävämme 19-vuotispäivää.


Olisihan tässä vaikka mitä kerottavaa vielä, junaradasta, vessakömmellykistä, porkkanahampurilaisiata, junamokista, kaniista paikoista, shoppiluista, hämäristä huumekauppiaista keskellä päivää, spurgu markkinoista, Lissabonista, lehmäbaarista ja vaikka mistä muusta.